Loppu.

Nyt kun mietin tänään loppuvaa kurssia, jonka tosin jätin ajatuksissani menneisyyteen jo jonkun aikaa sitten, ensimmäinen mieleen tuleva asia on sen työläys. Se vei syksyllä niin paljon aikaa, että melkein kaikki syksystä mieleen tulevat asiat liittyvät studio1:en. Silloin kun ei konkreettisesti puuhannut kurssin, lähinnä ohjelmointitehtävien parissa, oli vähintään ajatukset siinä. Konstruktoreita ja attribuutteja ja muita kamalia sanoja putkahti aina mieleen ja pilasi usein koko fiiliksen samalla. Koko ajan oli joku deadline puskemassa päälle ja koko ajan tuntui, että tipun vain enemmän kärryiltä. En heti alussa päässyt kunnolla mukaan ohjelmoinnin maailmaan, ja niin meni monet muut asiat syksyn edetessä ihan ohi. Kurssista meni maku siinä sähellyksessä, ja niin syntyi kovin negatiivisia tunteita ohjelmointia kohtaan..

Kurssiin on ahdettu aika paljon kaikkea erilaista asiaa, OLOista alun html-harjoitukseen ja tietysti hulluun koodaamiseen, sekä kaikkea muuta siitä väliltä. Ryhmätyötäkin löytyi melko paljon, mikä on ihan mukava asia, mutta mielestäni se ei oikein sovi ohjelmointiin. Siinä kun kohtaavat niin monet eritasoiset ohjelmointitaidot, että tasapuolinen työnjako ei oikein onnistu ja muutenkin homma menee kyvykkäimpien käsiin, sillä kaikkihan, myös nämä osaavimmat, haluavat työstä parhaan arvosanan. 

Osa monipuolisen kurssin tarkoituksesta sitten jäi vähän hämäräksi, mutta päätarkoitus taisi olla opettaa kaikille paljon Javaa.. Epäilemättä kurssi myös yhdistää ja luo yhteishenkeä phuksien keskuudessa, kun turvaudutaan toisiin ongelmissa ja ahdistuksessa, joten kurssin sijoittuminen tänne ensimmäiseen syksyyn on kiva asia. Vaikka sen takia välillä synkkinä hetkinä jo alanvaihtokin kävi mielessä. Silloin piti vain yrittää muistaa, ettei toista studio1:tä enää tämän jälkeen tule ja että onhan elämässä  vielä jotain muutakin.

Onneksi lopuksi tuli projekti, jonka ansiosta muistot kurssista ainakin vähän kaunistui. Projektissani sain aikaan paljon enemmän, mitä olin odottanut. Tuntui välillä, että mähän taidankin osata koodata! En siis ehkä olekaan viettänyt koko syksyä turhaan ohjelmoinnin parissa kärsien. On kiva, että kurssista jäikin käteen muutakin kuin opintopisteitä, joita tosin tulee ihan mukava määrä palkintona. Se, että on oppinut näinkin uutta ja ihmeellistä asiaa kuin ohjelmointia,  josta ei ole aikaisemmin tiennyt yhtään mitään, tuntuu aika kummalliselta. Varsinkin kun se tuntui käyvän niin nopeasti. On hienoa jättää kurssi taakse yhtä uutta taitoa ja monta kokemusta rikkaampana! Vaikka useimpia kokemuksia koneen äärellä en jääkään kaipaamaan, enkä eclipseä.

-Anu

0 Responses to “Loppu.”



  1. Jätä kommentti

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s





%d bloggers like this: