Jaavan meren tuolla puolen (kuudes ja viimeinen javatehtävä!!)

Jospa nyt olisi aika palata blogin äärelle venähtäneen tauon jälkeen. Joulu ja uusivuosi takana, toivottavasti kaikki söivät hyvin, saivat mieluisia lahjoja ja selvisivät vaurioitta uudenvuoden vietosta. Itse kotiuduin juuri Rukalta, missä vietin javatonta joululomaa viikon verran. Pääkoppa on javan suhteen hieman tyhjänä ja pitäisi pikkuhiljaa yrittää palauttaa kaikki oleellinen mieleen, jotta viimeisetkin kurssin keskeneräiset osiot valmistuisivat ajoissa. Päätin aloittaa muistinpalauttamisen kirjoittelemalla blogiin fiiliksiä viimeisestä javatehtävästä (ajoissa, kuten aina) sekä yleistä pohdiskelua javatehtävien syvimmästä olemuksesta

6. ja viimeinen javatehtävä oli jatkoa 5. tehtävässä aloitetulle Sikoban-pelille. Tehtävänä oli täydentää Sikobania tulostaulukolla, johon pääsisivät vain parhaimmat parhaista. Tehtävä oli mielestäni hieman lyhyempi ja helpompi kuin edeltäjänsä, mutta huomattavasti tylsempi, joka taisi näkyä lopputuloksessa. Tärkeintä on kuitenkin, että studio1-sivujen tulokset-linkki paljastaa klikkaamisen jälkeen taulukon täynnä numeroita. Viimeisessä tehtävässä uutta oli lähinnä tekstitiedostoon tallentaminen sekä tulosten vertailu. Nämä tulevat todennäköisesti tarpeeseen jossain muodossa omassakin projektissani. Kuitenkin päällimmäisenä viimeisestä tehtävästä jäi mieleen, että ne on ohi nyt!

Kokonaisuudessaan javatehtävistä voisi sanoa sen verran, että ne olivat äärimmäisen opettavaisia. En ole varmaan ikinä oppinut näin lyhyessä ajassa jotakin täysin uutta asiaa näin hyvin. (Joku voi olla tuosta ”näin hyvin” hieman eri mieltä.) No mutta kuitenkin voin sanoa rehellisesti, että javan alkeet/perusteet on hyvin hallussa ja varmasti projekti vielä hieman lujittaa niitä. Itse tekemällä oppii parhaiten, ainakin itse opin. Olen suhteellisen hidas oppimaan kunnolla uusia asioita. Kolme ensimmäistä tehtävää meni vähän ihmetellessä (ja kiroillessa). Vasta neljännessä tehtävässä tuntui siltä, että perusteet olivat painuneet syvälle takaraivoon ja koodaaminen sujui ilman assareitakin suhteellisen ongelmitta. Viides tehtävä oli jo melkein kivaa (en myönnä sanoneeni noin). Kuudes taas rupesi jo puuduttamaan, mutta ei sekään maailmaa kaatanut. eikä muuten kaada projektikaan!!!!!

-Olli